Psalms 132

Rukous jumalanpalveluksen ja esivallan säilymisestä

1Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojaan, 2hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle: 3"En mene telttaan, joka on kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on leposijani, 4en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa, 5ennen kuin löydän paikan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle." 6Katso, kuulimme sen olevan Efratassa, löysimme sen Jaarin kedoilta. 7Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkojensa astinlaudan eteen. 8Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja väkevyytesi arkki. 9Pappisi olkoot puetut vanhurskauteen, ja pyhäsi riemuitkoot. 10Palvelijasi Daavidin tähden älä käännä pois voideltusi kasvoja. 11Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Ruumiisi hedelmän asetan valtaistuimellesi. 12Jos poikasi pitävät liittoni ja todistukseni, jotka heille opetan, niin heidänkin poikansa saavat istua valtaistuimellasi iankaikkisesti." 13Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnokseen: 14"Tämä on leposijani iankaikkisesti. Tässä asun, sillä tänne on ollut haluni. 15Siionin ravinnon runsaasti siunaan, ruokin sen köyhät leivällä. 16Sen papit puetan autuuteen, ja sen pyhät riemuiten riemuitkoot. 17Siellä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun. 18Hänen vihollisensa puetan häpeään, mutta hänen päässään loistaa hänen kruununsa."

Copyright information for FinSTLK2017